Strengellien suvun kantavanhempia

1. Erich Strenghell. Etunimi esiintyy vain hänen poikansa nimen yhteydessä. Matti Strengin, Myrskylä, tutkimuksissa on ilmennyt, että Erik Staffansson Streng on ollut kersanttina majuri Peter Krusbjörnin eskadroonassa Inkerissä v. 1661.

Streng-sukua on selvitetty Bergholmin sukukirjassa. Siinä kerrotaan kolmen Streng-nimisen veljeksen muuttaneen Suomeen maanmittareiksi 1630-luvulla. Tämäkin sopisi hyvin meidän sukuhaaraamme, koska Olof Eerikinpoika Strengell on ilmestynyt Kuopioon ensimmäisen kerran Samuel-poikansa syntymämerkinnällä 1688.  Ja koska ruotsalaiset kirjurit ovat yleensä varsinkin sotilasnimistöissä myöhemmin kirjoittaneet Strengell nimiset sotilaat Streng - muotoon, voi olettaa, että Streng- ja Strengell- nimiset ovatkin olleet samaa alkuperää. Edellä mainittua ei kuitenkaan ole pystytty vielä todistamaan. Koska varsinaisia kirkonkirjoja ei ole siihen aikaan ollut, on ollut ainoastaan sotilasrullaluetteloita, maakirjoja, yms. Tarkat syntymäajat kuolinajat puuttuvat myöskin tuolta ajalta.

Vielä on tutkimuksissamme selvinnyt, että Sveitsissä on kantooni = kunta Strengelbach = Strengelpuro tai -joki, joka viittaa sukuumme. Saimme sieltä kuntaa esittävän historiankirjan ja koulukin siellä näyttää olleen silloin, kun esi-isämme on ollut täällä nimismiehenä. Entisaikaan on ollut tapana, kun henkilö muuttaa uuteen paikkaan, annetaan hänelle sukunimi sen mukaan, mistä on muuttanut. Vahvistusta edellä mainittuun emme ole saaneet mistään.

2. lapsi: Olof ( Olavi ) Strengell.

I. Olof (Olavi) Strengell (Strenghell)  (isä Erich Strenghell).

Syntynyt noin vuonna 1650. 

Nimismies, vouti, verojen kerääjä, pitäjän kirjuri.

Hän toimi nimismiehenä, voutina ja verojenkerääjänä ainakin vuosina 1692 - 1706 ehkä vuoteen 1712 asti ja Kuopion pitäjän kirjurina vuosina 1696 - 1723.

Nykyinen Strengell-nimi on kirjoitettu alkuaikoina Strängell, Strenhell tai Stränghäll, tai johonkin muuhun muotoon, riippuen ruotsinkielisistä kirjureista. Myöhemmin nimismiehen ja hänen lastensa jälkeen sukunimi on vakiintunut Strengell muotoon.

Nimismiehen tehtävien ohella Olof Strengell  hoiti myös Rissalassa sijaitsevaa maatilaansa kolmen renkinsä avustamana vuodesta 1692 ja virkakautensa jälkeen otti asuinpaikakseen Kuopion kylän ja tilaksi Pappilan puustellin alaisen maatilan.

Vuoden 1723 jälkeen Olof Strengell ja koko perhe katoaa jonnekin. Viimeinen merkintä kuopiolaisista Strengelleistä on tyttären Kristiinan kuolema, tämän vesitautiin 6.6.1725 kuolleen Erich Skopan vaimon kotipaikaksi on mainittu Niuvanniemi.

Nimismies Olof  Strengellistä ei kirjallisuudessamme ole kovin paljon kirjoituksia. Muuan tarina käräjäpöytäkirjoissa kuitenkin esiintyy: "8.3.1694 oli Gustaf Jönssinpoika Lilius lyönyt Kuopion kirkonkylässä kruununrakennuksessa arestissa ollessaan isolla puukolla nimismies Olof Strengelliä selkään." Käräjillä nimismies valittaa, että saamansa iskun takia hänen terveytensä on huonontunut, eikä palaa koskaan ennalleen. Hän luetteli tarkkaan lääkkeiden hankkimiset ja matkat Viipuriin sekä kivut ja säryt. Käräjäoikeus tuomitsi Liliuksen luovuttamaan nimismiehelle perintö-maatilansa korvauksena sairauskuluista sekä kivusta ja särystä.

Olof  Strengell on kuollut noin 63-vuotiaana vuonna 1723.

Puoliso Beata Cajanus. Syntynyt noin 1660 Iisalmi.

Beatan vanhemmat: Samuel (Gyllenhjerta tai) Cajanus Iisalmen nimismies ja Anna Laukatar (ks. lisää: Strengellien suvun kantaäidin esivanhemmat 1500–1600-luvulla, jpg, 1,21 Mt).

Olof  Strengellin ja Beata Cajanuksen avioliitosta viisi lasta.

II. Lapsia:

1. Samuel Strengell (Stränghell). Syntynyt 1688 Iisalmi, Kuopio. Sotilaspiipari = rummunlyöjä, myöhemmin maanviljelijä. Hän on toiminut mm. sotilaana ja torvensoittajana. Norjaan tehdyllä sotaretkellä hän joutui sotavangiksi, mutta karkasi ja palasi Suomeen. Toimi sitten maanviljelijänä Pieksämäen Valkeamäessä. Vihitty 11.4.1725 Walkiamäki, vihitty II/29.9.1751. Kuollut 77-vuotiaana 26.10.1765 Walkiamäki, Pieksämäki. Taulu 2.

2. Beata Strengell (Strängell). Syntynyt 24.1.1692 Kuopio.

3. Erich Strengell (Stränghell). Syntynyt 29.5.1693 Kuopio.

4. Olof Strengell (Stränghell). Syntynyt noin 1699 Kuopio. Rakuuna n:o 124, vihitty 27.12.1723. Kuollut 66-vuotiaana 18.5.1765 Kolema, Joroinen. Taulu 1115.

5. Christina Strengell (Stränghell). Syntynyt 1700 Kuopio. Kuollut 25-vuotiaana 6.6.1725 Niuvanniemi, Kuopio. Taulu 1568.

3. Lapset:

Samuel Strengell. Syntynyt 1688 Kuopio. Kuollut 26.10.1765 Pieksämäki, Valkeamäki (77v.). Sotilas, torvensoittaja, maanviljelijä.

Beata Strengell. Syntynyt 24.01.1692 Kuopio. Ei muita merkintöjä kuin syntymä.

Erich Strengell. Syntynyt 29.5.1693 Kuopio.

Olof (Olavi) Strengell. Syntynyt 1699 Kuopio. Kuollut 18.5.1765 Kolema. Sotilas.

3. Samuel Strengell (isä Olof (Olavi) Strengell) Syntynyt 1688 Kuopio. Kuollut 26.10.1764 Pieksämäki, Valkeamäki (77v.). Sotilas, torvensoittaja, maanviljelijä. Samuel joutui suuren Pohjansodan mukana Kaarle 12:n joukoissa sotaretkelle 1718 Norjaan. Siellä hän joutui sotavangiksi, mutta karkasi ja palasi Suomeen. Rauhan tultua 1721 erosi Samuel armeijasta, ryhtyi maanviljelijäksi ja asettui asumaan Pieksämäen Valkeamäen kylään.

Vihitty 11.4.1725 Walkiamäki, vihitty II/29.9.1751. Kuollut 77-vuotiaana 26.10.1765 Walkiamäki, Pieksämäki. - Puoliso 1:o Margaretha Ikotar. Syntynyt 1690 Pieksämäki. (Vanhemmat: Lars Larsinpoika Ikoin ja äiti Anna). Perheellä on kaksi lasta. Kuollut 59-vuotiaana 13.2.1750 Walkiamäki, Pieksämäki. - Puoliso 2:o Carin Heinoin. Syntynyt 1709 Walkiamäki, Pieksämäki. Ei ole lapsia tästä avioliitosta. Kuollut 67-vuotiaana 18.4.1776 Häyrilä, Joroinen.

Samuel Strengellin sotilasurasta kertovassa sotilasrullassa lähes 300 vuoden takaa (vapaa suomennos) kerrotaan:

Kenraali Munsterin rulla, Pieksämäen komppaniasta Savon ja Uudenlinnan läänin jalkaväkirykmentistä herra kenraaliluutnantti Armfelt 28.10.1719:

Kirkonkylä Samuel Stränghell, joka rummunlyöjästä oli siirtynyt sotilaaksi 23.10.1717. Sitten 1718 oli joutunut vangiksi Norjassa ja menettänyt kaikki varusteensa. Hänet oli jo vähän aikaisemmin komennettu Suomeen, nimittäin 27.8.1719 majuri Enebergin mukana. Hän oli saanut varusteikseen rykmentiltä musketin, pistimen, granaattitaskun, sytytinsuojan, kantovyön, karpuusin, käsineet, nahkatakin ja nahkahousut sekä paidan.

Lähteet: Pohjanmaan 1700-luvun pitäjänkirjureita tutkiva Vaasan maakunta-arkiston johtaja Arja Rantasen luento pitäjänkirjureista Strengellien Sukuseuran kesätapaamisessa 5.7.2003 Kuopion Rauhalahdessa. Arjan Rantasen ajatukset kirjaili vapaasti muistiin Hannu Strengell.

Erkki Strengell Strengellien sukukirja.